Greenday -slipari valmistui aamupäivän aikana. Neule on Ulla -neulelehdestä netistä. Kiitokset Tikrulle hyvästä ohjeesta.
Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka ei olisi ollut paha lainkaan vaikka olisi tullut vielä hiukan pidempikin. Neuloin 4 senttiä lisää pituutta helmaan, mutta silti on vähän lyhkäinen. Ohje oli kyllä loistava mutta mulla on pitkä selkä. Kaupasta ostettujen paitojen kanssa on toisinaan samaa ongelmaa.
Onneksi alle kuuluu jokatapauksessa toinen paita, jotenka lyhykäisyydestä ei ole suurempaa haittaa. Anteeksipyyntöni mielipuolisesta ilmeestä.
Lankana käytin Novitan Kimmoa (90% villa, 10% polyamidi), joka on vähintään kymmenen vuotta vanhaa, ellei enemmänkin. Sain sen joskus seitsemisen vuotta sitten mummulta, ja tähän asti se on kerännyt pölyä lankavarastoissani.... onkohan mummulla ja minulla yhteinen ongelma... nimittäin lanka-addiktio.
Lankaa slipariin meni 200 grammaa (100g/225m). Ohje oli suunniteltu isoveikalle, tämä Kimmo oli ohuempaa. Pidin silmukkamäärän silti samana, kun ajattelin että sissimeiningillä siihen slipariin ahtaudutaan, tuli mitä tuli. Kerroksia jouduin kyllä tekemään runsaasti enemmän kuin ohjeessa. Palmikonkiertoja esimerkiksi etumuksessa on melkein puolet enemmän. Puikkoina käytin ohjeenmukaisia 4,5 pyöröjä (vyötteen suositus joustava 3-5).
Malli on takaakin mielestäni nätti, helman palmikkojoustin aivan loistava! Olkasauma neuvottiin yhdistämään kolmen puikon päättely -tekniikalla En ole koskaan törmännyt tekniikkaan, vaikka paitoja on tullut jonkun verran tehtyä. Jäljestä tulee todella siisti. Jatkossa tulen aina käyttämään tuota olkasaumojen yhdistämiseen.
Lanka oli jotenkin kivaa neulottavaa ja jäljestä tuli siistiä (en ajatellut edes kostuttaa, vaikka tavallisesti laitan ihan kaikki työt kostean liinan alle). Tosin vähän itsekin ihmettelin, että miksi väännän keskellä kesää sliparia, kun luultavasti vasta syksymmällä sille tulee käyttöä.
Seuraavaksi pitäisi ryhtyä työstämään jotain keskeneräisyyksiä. Greendayn tein alusta loppuun viikossa, ei ole siis niitä lojunutvuodenlaatikossateensennytväkisinpoispyörimästä -juttuja. Niitäkin nimittäin löytyy. Seuraavaksi himotuttaisi tehdä jotain kesäistä, miksei myöskin ProjectSpectrum -juttuja. Keltaisen kassin voisin yrittää saada juhannukseksi (työ ei ole suurensuuri, mutta tuulihattuna saatan temmata ykskaks keskenkaiken taas jonkun toisen tekeleen puikoille). Huiviplaneettakin kaipaa täydennystä. Mitä todennäköisimmin jokin ohutlankainen huivi pääsee alkuun lähipäivinä, tosin sivutyöksi vaan. Aivoton telkkarineule on keksittävä ensi tilassa, sillä semmoinen on ihan ehdoton olemassa. Ideamyssy vaan päähän, sillä tölsäneulomukselle olisi tänään käyttöä, kun tuutista tulee odotettu leffa.
Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka ei olisi ollut paha lainkaan vaikka olisi tullut vielä hiukan pidempikin. Neuloin 4 senttiä lisää pituutta helmaan, mutta silti on vähän lyhkäinen. Ohje oli kyllä loistava mutta mulla on pitkä selkä. Kaupasta ostettujen paitojen kanssa on toisinaan samaa ongelmaa.
Onneksi alle kuuluu jokatapauksessa toinen paita, jotenka lyhykäisyydestä ei ole suurempaa haittaa. Anteeksipyyntöni mielipuolisesta ilmeestä.
Lankana käytin Novitan Kimmoa (90% villa, 10% polyamidi), joka on vähintään kymmenen vuotta vanhaa, ellei enemmänkin. Sain sen joskus seitsemisen vuotta sitten mummulta, ja tähän asti se on kerännyt pölyä lankavarastoissani.... onkohan mummulla ja minulla yhteinen ongelma... nimittäin lanka-addiktio.
Lankaa slipariin meni 200 grammaa (100g/225m). Ohje oli suunniteltu isoveikalle, tämä Kimmo oli ohuempaa. Pidin silmukkamäärän silti samana, kun ajattelin että sissimeiningillä siihen slipariin ahtaudutaan, tuli mitä tuli. Kerroksia jouduin kyllä tekemään runsaasti enemmän kuin ohjeessa. Palmikonkiertoja esimerkiksi etumuksessa on melkein puolet enemmän. Puikkoina käytin ohjeenmukaisia 4,5 pyöröjä (vyötteen suositus joustava 3-5).
Malli on takaakin mielestäni nätti, helman palmikkojoustin aivan loistava! Olkasauma neuvottiin yhdistämään kolmen puikon päättely -tekniikalla En ole koskaan törmännyt tekniikkaan, vaikka paitoja on tullut jonkun verran tehtyä. Jäljestä tulee todella siisti. Jatkossa tulen aina käyttämään tuota olkasaumojen yhdistämiseen.
Lanka oli jotenkin kivaa neulottavaa ja jäljestä tuli siistiä (en ajatellut edes kostuttaa, vaikka tavallisesti laitan ihan kaikki työt kostean liinan alle). Tosin vähän itsekin ihmettelin, että miksi väännän keskellä kesää sliparia, kun luultavasti vasta syksymmällä sille tulee käyttöä.
Seuraavaksi pitäisi ryhtyä työstämään jotain keskeneräisyyksiä. Greendayn tein alusta loppuun viikossa, ei ole siis niitä lojunutvuodenlaatikossateensennytväkisinpoispyörimästä -juttuja. Niitäkin nimittäin löytyy. Seuraavaksi himotuttaisi tehdä jotain kesäistä, miksei myöskin ProjectSpectrum -juttuja. Keltaisen kassin voisin yrittää saada juhannukseksi (työ ei ole suurensuuri, mutta tuulihattuna saatan temmata ykskaks keskenkaiken taas jonkun toisen tekeleen puikoille). Huiviplaneettakin kaipaa täydennystä. Mitä todennäköisimmin jokin ohutlankainen huivi pääsee alkuun lähipäivinä, tosin sivutyöksi vaan. Aivoton telkkarineule on keksittävä ensi tilassa, sillä semmoinen on ihan ehdoton olemassa. Ideamyssy vaan päähän, sillä tölsäneulomukselle olisi tänään käyttöä, kun tuutista tulee odotettu leffa.
Kommentit