Vihdoinkin sain miehen ädin jakun valmiiksi. Onhan se ollut melkein valmiina jo parisen kuukautta. Napit kiinnitin edellispäivänä. En tiedä mikä tässä työssä mätti, mutta jotenkin vaivalloista sen neulominen oli, vaikka periaatteessa neulomiseen ei työtunteja niin hirmuisesti kulunutkaan. Malli on Interweave Knitsin kevään 2008 numerosta, ja jouduin tietysti sohlaamaan tiheyksiä sun muita, vääntämään mallitilkkuja ja räpeltämään laskinta. Mutta lopultakin tästä tuli tismalleen sen kokoinen kuin pitikin. Että kannatti se vaivannäkö! Uusi omistaja ei ole vielä jakkua saanut sovitukseen, toivotaan että on oikean kokoinen.

Sen lisäksi että tämän jakun valmistumisprosessi oli yhtä tuskaa, niin sitä samaa oli kuvaaminenkin. En oikeesti saanut ainuttakaan hyvää kuvaa, ja sitten kyllästyin. Joten näillä mennään:). Lankana on käytetty Dropsin Safrania, joka on 100% puuvilla, kulutus oli aika tarkalleen 250 grammaa, kuudennelle kerälle jouduin menemään. Rintamuksen ja yläselän kuvio oli minulle jotenkin hankala, sillä sain koko ajan olla nenä kiinni ohjeessa. Purinkin varmaan sata kertaa kun kuvittelin oppineeni mallikerran ulkoa. Puikkoina käytin kolmosen ebenpuisia pyöröjä ja kolmepuolikkaan virkkuukoukkua helman ja hihansuiden viimeistelyyn. Ne ihanat ebenpuiset puikot sain sitten poikki viimemetreillä, voi surkeuksien surkeus. Viimeistään semmoiset ostelen sitten marraskuussa Tampereen kädentaidonmessuilta, joten ruksi siihen ostoslistaan jo tässä vaiheessa. En oikein siis voi kehua tätä projektia, lopputulos on ok, etenkin jos jakun saaja on tyytyväinen. Kiva kuitenkin että sain valmiiksi, nyt työn alla toinen viime metreillä oleva tekele. Palaan piakkoin sen kanssa...