Sunnuntaina, 10. tammikuuta 2010 syntyi pieni rakas keijukaisemme, ja teki meidät rajattoman onnellisiksi. Nyt hän jo kotona kehdossa kellittelee, mummun ompelemissa lakanoissa, pappan tekemässä kehdossa. Suurin ihme maailmassa, uusi elämä.

Sairaalastahakuhaalarin kaveriksi tein väreihin sopivat lapaset ja villasukat Lanetista, pienillä kaksipuolikkailla puikoilla. Silmukoita sukissa taisi olla 40, lapasissa 34. Muistaakseni. Lakki on Norwegian Sweet Baby Cap pienennettynä versiona. Pienentää ei olisi ohjeesta kannattanut, sillä lakki on liian pieni jo nyt:). Mutta jos joskus saamme kakkoslapsen, ja hänellä sattuisi olemaan pienempi pää, niin tämä on sitten hänelle. Lanett on kyllä kivan pehmeää lankaa, hidasta neulottavaa  kylläkin, kun on niin ohutta. Nämä olivat niin pieniä vaatekappaleita, ettei montaa päivää kulunut niitä neuloessa. Lankaa kului koko settiin hiukan alle 50 grammaa.

Tässä ihana lapsosemme omissa villatamineissaan. Lakki ei sitten sattuneesta syystä ole aivan väreihin rimmaava. Sukat ja lapaset ovat ihan sopivan kokoiset, eivät tosin montaa kuukautta mene. Haalari on hieno, paljon hienompi kun tyttö on sinne sujautettuna:).

Ennen sairaalareissua ehdin myös päällystää vanhan sitterin viidakkokankaalla ja ihan pirteä lopputulos tuli! Kangas riitti juuri ja juuri, eikä vanha Singerikään ökkäillyt paksujenkaan saumojen kohdalla. Päivittämättä jää nyt sairaalassa neulomani villapeitto liilasta langasta, sekä vähän muutakin. Esittelen ensi kerralla sitten paremmalla ajalla. Kesken ja aktiivisessa vaiheessa on tällä hetkellä tytön ristiäismekko. Katsotaan miten käy sen kanssa, eli riittääkö aika.  Ristiäisiin aikaa reilu kuukausi. Nyt lähden kylvettämään Pientä Ihmettä.